Jååhkesjimmie
Seksuaaleööhpehtimmie tjuara aaj jååhkesjimmien bïjre årrodh.
Abpe seksuaaleööhpehtimmesne maanide jïh noeride, teema jååhkesjimmie lea vihkele. Jååhkesjimmie lea dïhte vuekie gaajhkh seksuelle dåemiedimmieh almetji gaskem edtjieh våaroeminie utnedh. Daate edtja heerredidh naakenh jïjtjemse jallh jeatjabidie narrahtieh, jallh daaresjimmieh mubpiej vööste darjoeh.
Jååhkesjimmie sæjhta jiehtedh iktegisth don seksuelle stååkedimmien jïh kraanskomen tjïrrh edtja seekere årrodh dïhte mubpie, jïh jïjtje, sæjhta dam mij sjugniehtåvva. Ij guhte guejmijste edtjh jueriedisnie årrodh. Gelline seksuelle dahkojne daate eevre iemielaakan sjugniehtåvva jïh jïjtsistie. Daate dan åvteste jïjtje daajra maam sæjhta, jïh maam dïhte mubpie sæjhta, jïh dahkoe dan mietie sjugniehtåvva. Dellie ektesne «daanhtsoeh» tjaebpies jïh intijme daanhtsosne, mij aavoem jïh niktemem vadta.
Jååhkesjimmie lea gaajh aelhkie jïh seamma tïjjen joekoen geerve
Men guktie daajra maam jïjtje sæjhta jïh ij sïjhth, jïh guktie maahta daejredh mejtie dïhte mubpie sæjhta jallh ij sïjhth? Lena Gunnarson sov gærjesne «Samtyckedynamiker» tjaala jååhkesjimmie lea gaajh aelhkie jïh seamma tïjjen gaajh geerve. Dan åvteste daate lea ektiespïelen bïjre almetji gaskem, jïh aaj rååresjimmiej bïjre jïjtse sisnjielisnie. Daate ektiespïele lea gaskem jeatjah stuvresovveme ovmessie kulturelle jïh sosijaale vuartojste jïh vuajnojste, lissine biologeles prosesside. Sex ij leah ajve dahkoe kråahpine, goh gïetigujmie daajesjidh, tjuvliestieh jïh damtehtidh.
Raaktan dan åvteste sex lea vielie goh ajve dahkoeh, sex dan vihkele mijjese. Sex lea mijjen daerpiesvoeten bïjre lïhkesvoetem jïh gaskesem utnedh, damtedh mijjieh aarvoem utnebe goh almetjh, damtedh mijjieh attraktijve jïh iehtseles. Dan åvteste sex maahta dan njaelkie jïh åajvoeh årrodh, men aaj maahta veadtasovvedh baaktjes narrahtimmiejgujmie jïh daaresjimmiejgujmie.
Maanah eah maehtieh jååhkesjimmiem ellieslaakan guarkedh
Nöörjesne mijjieh moenedamme maanah nuerebe goh 16 jaepieh eah leah nuekie geerve guarkedh mij jååhkesjimmie seksuelle dahkojde lea. Dah edtjieh dan åvteste slyöhpedh gyhtjelassh åadtjodh mejtie sijhtieh meatan årrodh dagkerh dahkojne, dovne jeatjah maanijste jïh geerve almetjijstie.
Daejrebe jeenjesh læjhkan leah meatan seksuelle dahkojne, jïh aaj jïjtjh dååjroeh sijjieh leah nuekie geerve dam vuarjasjidh. Gellien aejkien aaj reaktoe, dan åvteste noerh geerve sjidtieh joekehts drïektesne. Tjoerebe saaht guktie hijven refleksjovnem eevtjedh jïjtse jïh mubpiej raasti bïjre, jïh tjoerebe aaj noeride viehkiehtidh guarkedh doh nöörjen laakh daennie suerkesne.
Soptsestehtedh ij leah öörnegisnie
Naakenem soptsestehtedh sexem utnedh gosse raaktan ij sijhth, ij leah seamma goh jååhkesjimmiem åadtjodh. Manipuleeredh, jallh naakenem behtjiedidh maam akt darjodh maam ij sïjhth, ij gåessie gænnah öörnegisnie. Vuajnoeh tjoelen bïjre maahta akte fåantoe årrodh. Dagke baernie veanhta lea veanhtadamme nïejte edtja lujjies årrodh, men rïektesisnie sæjhta? Dagke nïejte ussjede baernieh iktesth sijhtieh, guktie jis maam akt jeatjah vuesehte, dellie tjuara årrodh dan åvteste dïhte lea lujjies?
Raasth leah aarvoej jïh vuajnoej bïjre
Noerebaelien tjïrrh noerh edtjieh jïjtsh identiteetem gaavnedh jïh vielie jearsoe jïh voerkes sjïdtedh gïeh sijjieh leah jïh maam jïjtjh lyjhkoeh jïh vaajtelieh. Daate lea krïevije prosesse, men jeenjesh dam dååjroeh goh akte hijven jïh gieltegs tïjje. Naemhtie noerebaelie lea pryövetïjje ovmessie suerkine, aaj seksuelle suerkesne. Noeride jiehtedh dah jïjtjh tjuerieh goerehtidh maam lyjhkoeh jïh eah lyjhkh, lea hijven.
Seamma tïjjen vihkele dejtie viehkiehtidh ektiedimmiem vuejnedh gaskem dej jïjtsh aarvoeh jïh vuajnoeh jïh doh raasth mejtie jïjtsasse utnieh. Naakenidie sæjhta v.g. ij daerpies årrodh golmenborthsexem pryövedh juktie vuejnedh mejtie dah dam lyjhkoeh, jis dej vuajnoe lea sexe lea naakede mij ajve lea sov jïh mïelehken gaskem.
Jååhkesjimmie gaskesadtemen tjïrrh sjugniehtåvva
Jååhkesjimmie sjugniehtåvva gaskesadtemen tjïrrh – dovne jïjtse sisnjielisnie jïh dej gaskem gïeh sexem utnieh. Aelhkemes jis daate njaalmeldh sjugniehtåvva, amma dïhte akte gihtjie mejtie dïhte mubpie sæjhta jïh dïhte maahta jaavoe jallh ijje vaestiedidh, jïh dle darjoeh dam man bïjre seamadamme. Men mijjieh abpe kråahpine gaskesadtebe, jïh jïjtse jïh mubpiej kråahpevæhtah aaj vihkele. Jeenjesh leah væjkele kråahpegïelem toelhkestidh, jeatjebh dam nåakelaakan darjoeh.
Naakenh dan åvteste tjïelkebe lïerehtimmiem daarpesjieh, aaj mij luhpie jïh reakta, dan åvteste dïhte maahta dejtie viehkiehtidh guarkedh gusnie raasth leah. Maahta dan tjyölkehke årrodh goh jiehtedh luhpehts nïejten njammah doehtedidh. Jis edtja dam darjodh, dellie tjuara voestegh gihtjedh jïh tjïelke jaavoe åådtjeme. Jïh dle heannede kråahpegïele ij dejnie verbale gïeline sjïehth, v.g. jaavoe jeahta men tjyöre jïh skabroeh vååjnoe. Gosse naemhtie dellie edtja aaj tjöödtjestidh.
Kulturelle bïhkedassh maehtieh viehkine årrodh
Mijjen kultuvresne seksuelle «bïhkedassh» gååvnesieh. Daah mijjese soptsestieh mij öörnegisnie darjodh, gåessie jïh giejnie. Dah maehtieh viehkine årrodh maanide jïh noeride. Dagkerh «bïhkedassh» maehtieh årrodh, edtja ajve tjuvliestidh dam maam sæjhta tjuvliestidh jallh ij båadtsoesguvvieh guhkiebasse seedtedh mejtie jïjtje lea mobijlesne åådtjeme.
Kulturelle bïhkedassh maehtieh geerve tsiehkieh sjugniedidh
Jeatjah «bïhkedassh» maehtieh dåeriesmoerh sjugniedidh. Jis veanhta «daate lea mij akt maam gaajhkesh dovnesh darjoeh» dellie dïhte maahta vuartoem jïjtsasse sjugniedidh, satne «ajve tjuara» meatan årrodh dagkeres seksuelle dahkojne jalhts sov sisnie lea jueriedisnie, jïh aaj damta daate ij naan hijven domtesem vedtieh. Jis ij vielie sïjhth meatan årrodh såemies seksuelle dahkosne naakeninie maam åtna goh vihkeles (mïelehke-) relasjovne maahta domtedh goh jueriedisnie årrodh abpe relasjovnese jallh guktie dïhte mubpie jabjoen domtoe, skaamesje jallh ij aarvoem utnieh.
Kulturelle bïhkedassh maehtieh sinsitnien vööste strijredh
«Bïhkedassh» jallh doh seksuelle njoelkedassh mejtie maanah jïh noerh dååjroeh maehtieh sinsitnien vööste strïjredh, jïh geerve guarkedh jallh viertiestidh. Dah maehtieh dååjredh voelpi njoelkedassh maehtieh joekehtidh destie man bïjre fuelhkiekultuvre beavna, jallh man bïjre skuvle ööhpehte.
Daate vihth maahta joekehtadtedh destie maam jïjtse religijovesne dåastoeh jallh needtesne vuejnieh. Noerebaelien tjïrrh doh jeenjemes sijhtieh læjhkan lïeredh daennie eatnamisnie stuvredh, jïh jearsoesåbpoe sjïdtedh dejtie aarvojde jïh njoelkedasside mah leah vihkele sijjen seksualiteetesne. Noeride dåarjoehtidh dej jïjtjerefleksjovnesne daaj teemaj bïjre lea vihkele.
Tsiehkieh maehtieh stuerebe dahkoesijjiem utnedh goh aalkoelisnie aerviedi
Gaajhkesh mijjieh dååjrehtimmiem utnebe meatan sjïdtedh mesnie akt juktie dellie negatijve konsekvensh slyöhpebe, jïh daate aaj faamosne dennie seksuelle suerkesne. Dan åvteste seksualiteete lea dan intijme jïh privaate mijjese, dellie daate maahta stuerebe negatijve konsekvensh jïjtsasse åadtjodh goh jïjtje lij aerviedamme.
Ööhpehtimmesne jååhkesjimmien bïjre daate sæjhta dan åvteste vihkeles teemine årrodh. Dagkeres refleksjovnese sæjhta vihkele årrodh digkiedidh mejtie dagkerh tsiehkine, gosse vuepteste rïektesisnie ij sïjhth meatan årrodh sexesne vielie, stuerebe dahkoesijjiem åtna? Maahta vuesiehtimmien gaavhtan sexem jarkedh akten såarhts sexese maam jïjtje lyjhkoe jïh mejnie hijven domtoe.