Dutnjien gie åeliealmetje jallh lïhke fuelhkie
Goh eejhtege, åeliealmetje jallh lïhke fuelhkie maahta geerve årrodh daejredh maam edtja darjodh gosse maanan jallh noeren seksuelle dåemiedimmeste tjoeperde.
Jeenjesh viehiem viehkieabparaateste daarpesje åssjaldahkh jïh domtesh veesmedh, juktie daejredh guktie edtja darjodh jïh guktie gaajhkide guejmide gorredidh.
Muvhten aejkien damta, jallh lea fuelhkesne dejnie, dovne dïhte mij seksuelle daaresjimmieh dorje jïh dïhte gie dejtie dååjroe, naakede mij lissie stoerre maajsoe sjædta.
Jeenjesh leah jueriedisnie jïh skaamesje guktie edtja seksualiteeten bïjre soptsestidh, aaj seksualiteete mij tjoeperdimmiem gååske. Lissine maahta jueriedisnie årrodh mejtie dïhte maam lea vuajneme jallh govleme, lea dan ålkolen mij gohtjesåvva hijven, aejlies seksuelle dåemiedimmie, jïh mij aalterasse sjeahta. Maahta nuhteligs årrodh heannadimmiem mubpiejgujmie digkiedidh.
Ohtsh viehkiem jïh dåarjoem
Viehkieabparaate lea ahkedh vielie maahtoem seksuelle dåemiedimmien bïjre åådtjeme maanaj jïh noeri luvnie. Gosse seksuelle dåemiedimmie maanaj jïh noeri luvnie tjoeperdimmiem gååske jallh lea raasten dåaresth, lihke fuelhkie/åeliealmetjh maehtieh tjïelten healsoefaalenassem gaskesadtedh, goh healsoesåjhtere, maanavaarjelimmiedïenesje, tjïeltepsykologe jallh dåaktere, juktie digkiedidh dam mij lea heannadamme. Jis heannadimmieh leah sjugniehtovveme ektiedimmesne skuvlesne, byöroe aaj lohkehtæjjam jïh jeatjah sjyöhtehke barkijh skuvlesne aaj gaskesadtedh.
Gosse maanah jïh noerh aareh, tjïelke jïh sjïehtedamme geervereaksjovnem åadtjoeh mænngan sijjieh leah raastendåaresth seksuelle dahkoem mubpiej vööste dorjeme, dellie doh jeenjemes maanah jïh noerh eah naemhtie darjoeh ikth vielie. Vihkele dam daejredh.
Men muvhth maanah raastendåaresth seksuelle dahkoeh naakeni vööste darjoeh gellien aejkien, jalhts geerve almetjh dejgujmie soptsestieh dan bïjre. Dellie profesjonelle viehkie maahta daerpies årrodh. Joekehts instaansh maehtieh fuelhkine laavenjostedh jearsoesvoetesoejkesjem darjodh mij jeatjah maanah vaarjele, jïh heerrede olles dïhte mij dam dorje ij plearoeh tsiehkide båetieh vihth.
Sjïeremaahtoe skaaroehtihks seksuelle dåemiedæmman
Staateles maanagåetieh maehtieh juridihkeles viehkiehtidh, gaskem jeatjah raerieh vedtedh mejtie byöroeh heannadimmiem/heannadimmide pollisese bïeljelidh, vaestiedassem vedtedh mij sjugniehtåvva byjrehtimmesne, salkehtimmesne jïh vielie viehkien bïjre systeemesne.
BUP (psykiske healsoevaarjelimmie – maanah jïh noerh). Maanavaarjelimmiedïenesjh jïh healsoesåjhtere maehtieh salkehtimmine, dåarojne jïh bïhkedimmine viehkiehtidh. BUP maahta aaj båehtjierdimmine nïerhkedh.
Såemies instaansh stuerebe maahtoem daan faagesuerkien sisnjelen utnieh. Vierhtieektievoete V27 Betanien Bergem aktem sjïere dïedtem sov healsoeregijovnesne åtna. Gïjren 2024 edtjieh soejkesjen mietie nasjonaale gaskesemieriem tseegkedh noeride gaskem 16-18 jaepieh jïh dej lïhke fualhkan jïh faagealmetjidie. Sjïere konsultasjovnedåehkieh aaj bïjre jarkan laantesne mejgujmie maahta gaskesem vaeltedh. Daesnie maahta raerieh ohtsedh jïh dah dåehkieh sijhtieh reaktoe viehkieinstaansese viehkiehtidh.
Individuelle sjïehtedamme viehkieråajvarimmieh
Maanah jïh noerh mah raastendåaresth seksuelle dahkoeh darjoeh lea heterogene dåehkie, jïh tjuara viehkiefaalenassem fïereguhten daerpiesvoetese sjïehtedidh. Tjuara viehkiem sjïehtedidh maanan aaltarasse, maadtose, konteekstese, kultuvrese, skeargagimmienjeaptjan jïh stoeredahkese seksuelle raastendåaresth dahkojste.
Daamtaj daerpies viehkie lea bïhkedimmie, soptsestallemeterapije, byjreseterapije, systematihkeles barkoe, sjïehtedimmieh jïh fuelhkiebarkoe. Seksualiteete jïh seksuelle dåemiedimmie aaj teemah.
Naakenidie sæjhta vihkele årrodh dåvvoje prosessine. Daate sæjhta jiehtedh dovne dah mah dahkoem dorjeme jïh dah mah dahkoem dååjreme viehkiem åadtjoeh govlesadtedh, guktie dah maehtieh sinsitniem råakedh ovmessie areenine bielelen plaakenidh. Vuartesjh aaj mijjen Frokostwebinaarem.
Joekehts fåantoeh raastendåaresth seksuelle dåemiedæmman
Maanah jïh noerh mah daaresjimmieh darjoeh jeatjah maanaj vööste, dam joekehts fåantoej gaavhtan darjoeh. Naakenidie lea eksperimenteeredh sjïdtije seksualiteetine, jeatjabidie lea dahkoeh mubpesth darjodh mejtie geerve almetjh jallh jeatjah maanah leah dej vööste dorjeme. Jeatjebh jiehtieh dah leah sexem vuajneme geerve almetji gaskem, v.g. pornografijen tjïrrh. Lissine impulsijve dahkoeh båetieh mah ajve fahketji båetieh jïh eah naan tjïelke fåantoem utnieh. Fysiske vædtsoehvoetem, emosjonelle hoksevaanoem jïh seksuelle daaresjimmieh dååjreme vaahram lissehte ihke maanah jïh noerh raastendåaresth dahkoeh jeatjah maanaj vööste darjoeh.
Muvhth tsagkesh utnieh mubpiej jïh jïjtsh signaalh toelhkestidh, dsj. dej sosijaale maehtelesvoeth leah gaertjieldihkie. Muvhtide daejstie maanijste jïh noerijste Habiliteeremedïenesje maahta sijjine årrodh gusnie hijven viehkiem åådtje.
Nyöjhkedh lea sïejhme
Gellie noerh nyöjhkoeh ellieslaakan jallh såemiesmearan raastendåaresth seksuelle dåemiedimmiem dorjeme. Daate iemie reaksjovne. Bïhkedimmie ij tjoerh ajve jarngesne utnedh meatodh jïh vihtiestidh. Dagkeres dåemiedimmiem nyöjhkedh ij hïllem orre heannadimmide lissehth.
Aaj åeliealmetjidie jallh jeatjah hoksealmetjidie maahta geerve årrodh guarkedh maanam jallh noerem goerkelidh mij heannadamme. Sæjhta læjhkan vihkele årrodh maana/noere viehkiem åådtje, jïh åeliealmetjh jïjtjh dåarjoen bïjre birrieh geerve boelhken.
Nuepie hööptedh
Hijven jïh jearsoe evtiedæmman sjïehteladtedh maanan luvnie, sæjhta aaj raastendåaresth seksuelle dåemiedimmiem hööptedh. Lissine vihkele vielie sjïere teemaj bïjre soptsestidh:
Teekste: Tjaalasovveme laavenjostosne gaskem RVTS jïh V27, 2024